Soile Isokoskella on tärkeä rooli Cardiffin laulukilpailuissa, sillä hän on sekä laulukilpailujen varsinaisen Main Prize-, että laulukilpailun Song Prize -tuomariston jäsen. Main Prize on oopperalaulukilpailu ja Song Prize on taas lied-laulukilpailu.
Hän on itse osallistunut kilpailuun vuonna 1987, joten voi hyvällä omalla tunnolla sanoa että tässä istuu tuomari joka voi samaistua niihin tunteisiin ja kokemuksiin mitä kilpailijat käyvät läpi osallistuessaan tähän kilpailuun.
– Onneksi ei tällä kertaa tarvitse itse laulaa! hän toteaa.
– Muistan hyvin miten helposti St. David’s Hallin sokkeloisiin käytäviin olisi voinut eksyä. Aikataulu oli silloinkin tiukka, kuljetettiin paikasta toiseen, oli haastatteluja lehdistölle, radiolle ja televisiolle.
Aloitin oman kilpailuosuuteni laulamalla Franz Schubertin Nacht und Träume. Silloin Cardiffissa ei vielä ollut erillistä Lied-laulukilpailua, vaan orkesterin keskelle työnnettiin aina tarvittaessa flyygeli sitä osuutta varten.
Soile paljastaa että itse asiassa erillinen laulukilpailu, nykyinen Song Prize, päätettiin muun muassa perustaa juuri siksi, koska hän toi kilpailuihin mukaan niin paljon liedejä.
Tuomarina muistot nousevat pintaan
Miltä tuntuu istua nyt tuomarina?
– Muistot tulevat takaisin. Sitä muistelee juttuja, joita on itse käynyt läpi kilpailijana. Voin vaan hämmästellä tätä uutta sukupolvea, ja miten taitavia he ovat. Monista näkee, että heillä on tarkka visio siitä mitä he ovat tekemässä, rooli on heille ennestään tuttu. Monet ovat jo kiinnitettyinä oopperataloihin.
Soile Isokoski toteaakin, että perjantai-illan Song Prize -kilpailussa kuultiin paljon taidokasta laulua. Ja vaikka pianosäestyksellinen laulu on erilaista ja eroaa jonkun verran orkesteriaarian esittämisessä, molemmissa on silti mahdollista reagoida nopeasti ja käyttää eri sävyjä.
Tuomaristossa on aikaisemminkin istunut arvovaltaisia suomalaisia laulajia kuten Kim Borg vuosina 1983-1987, Tom Krause vuosina 1995 ja 2001 ja nyt vuonna 2015 Soile Isokoski.
Soile Isokoski Cardiffin Royal Welsh College of Music and Drama mestariluokan jälkeen. Kuva: Tiina Siniketo
Entäpä suomalaiset kilpailijat…?
Suomalaiset laulajat ovat aiemmin menestyneet hyvin Cardiffin kilpailuissa. Mutta missä he nyt ovat?
– Tämä on vaikea kysymys. Koelauluihin ympäri maailmaa osallistui lähes 300 laulajaa, joista 20 valittiin. Suomessa järjestettiin myös koelaulu johon osallistui monia suomalaisia laulajia.
Tarjonta on ehkä nykyään suurempaa ja musiikkia on käytettävissä paljon enemmän, Soile pohtii ja jatkaa: – Täällä on laulajia Kongosta ja Mongoliasta asti. On pantava myös merkille, että Etelä-Korean laulajat, ”Aasian latinot”, ovat oppineet näyttämään tunteensa ja ylläpitämään vuorovaikutuksen yllä yleisön kanssa.
Soile Isokoski ei moiti suomalaista laulunopetusta.
– Ei voi sanoa etteikö Suomessa olisi hyvää laulunopetusta. Opetan itse Oulun ammattikorkeakoulussa ja voin vilpittömästi sanoa että kyllä Suomessa yritetään saada nimenomaan ääni palvelemaan musiikkia.
Syksystä alkaen Soile Isokoski toimii vierailevana professorina Sibelius-Akatemiassa. – On hienoa saada sellainen näköalapaikka, jossa voi tutustua nuoriin laulun opiskelijoihin Suomessa.
Kiinnostavinta on päästä vaikuttamaan kokemattomaan ääneen
Tapasimme Soile Isokosken Royal Welsh College of Music & Drama -koulun tiloissa, jossa hän oli juuri pitänyt mestariluokan kolmelle koulun opiskelijalle. Miksi valitsit juuri opiskelijoita kurssillesi?
– Kilpailuun osallistuvat laulajathan ovat melkein kuin kollegoita! Tuntui paljon mielekkäämmältä ohjata nuoria laulajia, joilla ei ole jo valmiiksi opittua tyyliä miten laulaa. He ovat vastaanottavaisia, heitä on ilo ohjata ja huomata jo pienessä ajassa tapahtuva kehitys. Kyseessä on kuitenkin luottamuksellinen tapahtuma, yleensä opettajan kanssa tehdään vuosikausia yhdessä töitä.
Soile Isokosken mestariluokka 2015, Dora Stoutzker Hall, Royal Welsh College of Music and Drama, Cardiff
Laulajaksi opiskelu ei ole helppoa.
Mitä kaikkea oppiminen vaatii?
– Opiskeleminen vaatii paljon työtä ja nöyryyttä, sivistyneisyyttä eri tyyleistä. Tarvitaan sekä luonnetta että tilannetajua, eikä laulaja voi närkästyä heti kun joku arvostelee tai antaa ohjeita. Lisäksi on osattava kieliä, hallittava itsensä sekä myönnyttävä siihen että sinua ohjataan ja kritisoidaan, Soile tiivistää.
Suomesta Cardiffin laulukilpailuihin osallistuneet kilpailijat
1983, Karita Mattila, finalisti ja Cardiffin-laulukilpailun voittaja
1985, Petteri Salomaa
1987, Soile Isokoski, finalisti
1989, Monica Groop, finalisti
1991, Antti Suhonen
1993, Jaana Mäntynen
1995, Kirsti Tiihonen, finalisti ja Lied-kilpailun voittaja
1997, Camilla Nylund
2003, Tommi Hakala, finalisti ja Cardiffin-laulukilpailun voittaja
2007, Helena Juntunen
Royal Welsh College of Music and Drama, Cardiff
Tämä kyseinen blogiteksti on yle.fi/klassinen -sivulle kirjoittamani Soilen haastattelu ja tekstin editoinnista vastaa Sandra Saulo/Yle. Soilen kuvat: Tiina Siniketo/Yle
